|
|
Wider Screen 2/2005 (10.10.2005) "Muuttuva journalismi" [ pääkirjoitus ] Numeron toimittajana Juha Rosenqvist |
ISSN 1795-6161
|
SISÄLLYS Blogit postmodernina viestintävälineenä Joni Kärki Sisällöllisesti ja tyylillisesti blogien kaltaista tekstiä on ollut jo kauan ennen webbiä, ja webissä on ylläpidetty henkilökohtaisia kotisivuja sen alkuajoista saakka. Kuitenkin vasta ilmiön nimeäminen blogiksi on antanut sille sen nykyisen muodon. Termin weblog keksijänä pidetään John Bargeria, ja lyhyempää versiota blog käytti ensimmäisenä Peter Merholtz. Verkkojournalismi etsii muotoaan Aija Hakala Verkkolehtien julkaisijoita on moitittu siitä, että ne eivät verkkoon lähtiessään ottaneet uuden median tarjoamia mahdollisuuksia huomioon ja uusintaneet journalismiaan. Verkko tarjoaa journalismille kentän, jossa uudenlaiset journalismin keinot ovat käytettävissä. Perinteisten journalismin muotojen lisäksi verkossa on mahdollista hyödyntää interaktiivisuutta, hypertekstuaalisuutta eli linkitettävyyttä dokumenttien välillä sekä multimediaa. Mauri Palonheimo Tietoliikenneyhteyksien yleistyminen on luonut tilauksen journalistisen materiaalin tuottamiselle tietoverkkoon, ja lisäksi tietokoneiden ja tietokoneohjelmien avulla pystytään tietoverkkoon sijoitetusta materiaalista saamaan lukijan – eli kokijan – kannalta mielenkiintoisempaa. Miten journalismi sitten hyödyntää tietoverkkoa ja sen ominaisuuksia? Artikkelissa kysymystä pohditaan urheilujournalismin kautta.
Johanna Ailio Tv-uutiset tehdään nopeassa tahdissa eikä draamallisen kerronnan suunnitteluun liene paljonkaan aikaa. Onko se ainoa syy tv-uutisten puhevetoisuuteen? Analyysin kohteena yksi satunnaisesti valittu Yleisradion pääuutislähetys ja sen kuvakerronta. Onko mukana ainuttakaan kuvallisesti merkittävää uutista? – Tunteiden rooli katastrofiuutisoinnissa Linda Hannula Kriisien ja onnettomuuksien käsittely ei ole uusi ilmiö mediassa. Äkilliset ja dramaattiset tapahtumat ovat klassisia uutisaiheita. Sen sijaan tavat käsitellä niitä ovat muuttuneet. Yksittäiseen katastrofiin käytettävät toimitukselliset resurssit, mediatila ja uutisoinnin kesto ovat kasvaneet. Suuri katastrofi jyrää helposti alleen kaikki muut tapahtumat. Visuaalisuuden kasvu ja television nouseminen keskeiseksi uutisvälineeksi ovat vauhdittaneet kehitystä, koska katastrofeista saa mehukasta kuvamateriaalia. Ranskan ja Hollannin tyrmäävät ei-äänet Anna Mielismäki EU:n perustuslaista äänestivät sekä Ranska että Hollanti alkukesällä 2005. Kansa hurrasi lehtien sivuilla, kun perustuslaki tyrmättiin molemmissa maissa. Monessa eri mediassa puhuttiin tästä huolimatta samaa kieltä: EU:n perustuslain hylkääminen oli yhtä kuin katastrofi. Oliko jälleen kyseessä median tietoinen suitsutus, tarkoitus herätellä ihmisiä? Minkälaisen kuvan Turun Sanomat muodosti EU:n perustuslaista ja siihen liittyneistä kansanäänestyksistä? On tärkeää tarkastella, kenen äänellä uutisissa puhutaan ja kenelle tämä informaatio on tarkoitettu. – Matkailulehti Mondon tarjoama identiteetti Ilari Laamanen Mondo-lehdessä julkaistuille jutuille on yhteistä se, että ne liittyvät tavalla tai toisella matkailuun. Millaisia mielikuvia Mondo matkailusta rakentaa? Millaisia identiteettejä se mahdollisesti muokkaa journalismillaan ja mainonnallaan? Koska lehden linjasta on havaittavissa tietynlainen mainostavuus, on paneuduttava erityisesti kysymykseen Mondon ja kuluttamisen välisestä suhteesta. – Kodin representaatioita sisustuslehdissä Johanna Salmela Ruotsalaiset sisustuslehdet Elle Interiör ja Sköna Hem sekä brittijulkaisu Livingetc ovat hyvin samankaltaisia kokonaisuuksia. Kaikista kolmesta löytyy samansisältöisiä osioita, muun muassa ajankohtaisten huonekalujen ja esineiden esittelyä sekä sisustusgurujen vinkkejä lehden lukijoille. Minkälainen on sisustuslehtien tapa käsitellä ja kuvata kotia? "Juhlapuheiden jälkeen palataan oikeisiin töihin" Hanne Yli-Parkas Vallan vahtikoiria. Kansalaisten opastajia. Yhteiskunnallisten epäkohtien paljastajia ja talouden tarkkailijoita. Käsitykset ja ihanteet toimittajista ovat moninaisia – myös toimittajilla itsellään. Ihanteilla on vain se ikävä tapa, että ne toteutuvat harvoin. Miten lehdistön reipas ja aina altis jäsen sitten selviää ihanteiden, odotusten, käytännön ja itsekritiikin ristipaineessa?
Saija Holm Afrikkalainen nykyelokuva kuvaa usein yhteiskunnan käynnissä olevia muutoksia. Keskeisiä aiheita elokuville ovat naisten muuttuvan aseman kuvaaminen, länsimaiden kritiikki, sekä paluu juurille, eli oman kulttuuriperinnön kunnioittaminen. Sodankylän elokuvajuhlilla tarjoiltiin viime kesänä harvinaista herkkua, kun festivaalin ohjelmistossa esitettiin afrikkalaista nykyelokuvaa. Cannesissa Un Certain Regardilla palkittu Moolaadé on senegalilaisen teräsvaarin, kirjailijan ja afrikkalaisen elokuvan isähahmon, jo 81-vuotiaan Ousmane Sembénen uusin elokuva. – Jean-Pierre ja Luc Dardennen haastattelu Ilona Hongisto Kaksinkertaiset Cannesin elokuvajuhlien pääpalkinnon voittajat, belgialaiset Jean-Pierre ja Luc Dardenne, saapuivat Sodankylän elokuvajuhlille esittelemään tuotantoaan ja puhumaan erityisesti toukokuussa 2005 Kultaisen Palmun napanneesta elokuvastaan The Child (L’Enfant, 2005). Turkkilaisen riippumattoman elokuvan vapaudenkaipuu Ilona Hongisto Sodankylän elokuvajuhlien turkkilainen ohjaajavieras Yesim Ustaoglu esitteli festivaaleilla kaksi teostaan. Ustaoglu tarttuu elokuvissaan poliittisesti ajankohtaisiin aiheisiin, joita hän käsittelee eurooppalaisen taide-elokuvaperinteen innostamin keinoin. (10.10.2005) |
|
|
