2004/4 Venäjä

WiderScreen.fi 4/2004 - Venäjä -

kuva: Jokke Ihalainen

28.02.2005
Numeron toimittaja:
Jarkko Silén

pääkirjoitus

pääkirjoitus

haastattelu

Ekstremeä 1960-luvun neuvostojen maasta
– Eduard Rozovskin haastattelu
Hanne-Mari Rumbin
"Jyrkänteen huippu, jolla istuimme, oli miltei 3000 metrin korkeudessa. Allamme oli sininen taivas, vuoristoseudun kotkapariskunnan saattoi erottaa pieninä mustina pisteinä pilvien yläpuolella. Maata emme nähneet lainkaan, sillä pilvet peittivät näkyvyyden. Istuimme aivan kahden, vähän tylsistyneinä, useiden satojen kilometrien päässä muusta kuvausryhmästä. Sellaisen tunteen voi toisinaan kokea myös silloin kun hyvän elokuvan viimeinen kuva on kadonnut näkyvistä ja paluu arkeen on väistämättä edessä."

artikkelit

Ihmiskasvoista elokuvaa
– Lyhyt katsaus Neuvostoelokuvan kuusikymmenlukuun
Lauri Piispa
"Ranskalaisesta, saksalaisesta, tsekkiläisestä ja muista uusista aalloista on länsimaissa puhuttu ja kirjoitettu paljon, mutta usein erityisesti nykyaikana jää huomaamatta, että myös neuvostoelokuva oli samaan aikaan vastaavanlaisessa myllerryksessä. Elokuvien aiheiden ja ilmaisun murros, sekä taiteen kenttää dominoivan sukupolven vaihdos antavat aiheen puhua vastaavalla tavalla neuvostoelokuvan uudesta aallosta, vaikka termiä outoa kyllä harvoin käytetään aiheesta puhuttaessa."

Kolhoosin kummitus
– Sosialistinen realismi Stalinin ja tulkintojen paineessa
Henna-Riikka Rumbin
"Neuvostoelokuvien tulkinnoissa keskeisin ongelmakohta on yhä edelleen suhtautumisessa sosialistisen realismin ideologiseen, propagandistiseen puoleen. Tähän ongelmaan palataan voimakkaasti aina uudestaan, tai jos ei palata, ideologian ohittaminen ei poista itse ongelmaa. Lopputulokseksi jää, kummassakin tapauksessa ongelmallinen suhde propagandistisiin elementteihin. Usein neuvostoideologia tai propaganda on kuitenkin haluttu nähdä taiteesta tai populaarikulttuurisista piirteistä irrallisena tai toissijaisena ilmiönä."

Margaret-rukka
– Slava Tsukermanin Liquid Sky kulttielokuvana ja formalistisena taideteoksena
Jarkko Silén
"Tsukermanin New Yorkia kuvaava elokuva on otettu vastaan itsestään selvästi kulttielokuvan tulkinnallisessa viitekehyksessä. Kuitenkin siihen on varsin helppo löytää toinen ilmeinen näkökulma: formalismi. Syy siihen, että sitä ei ole formalistisena elokuvana ajateltu, lienee formalistisen perinteen maantieteellinen ja historiallinen etäisyys Liquid Skystä. Formalistinen elokuva kun eli Neuvostoliiton 1920-luvulla ja sen lyhyt kukoistus päättyi vuosikymmenen lopulla oikeastaan ennen kuin se oli ehtinyt kunnolla alkaakaan"

Historiallisen trauman käsittelyä elokuvasatiirin keinoin
– Unkarilaisen Péter Bacsón Avaintodistaja
Pieta Voipio
"Avaintodistajan erityisyys piilee siinä, että se oli ensimmäisiä yrityksiä käsitellä traumaattista lähihistoriaa komiikan kautta. Unkarilaisessa elokuvatraditiossa historiallisia aiheita on yleensä käsitelty vakavasti, eikä komedia tai satiiri ole mahtunut elokuvakaanonin kärkeen, vaikka sillä olisikin ollut takanaan suuren yleisön suosio. Avaintodistajan alkuperäinen synopsis kuvaa juonen yksityiskohtaisesti, ja jo siinä on hyvin nähtävissä elokuvan satiirinen ja järjestelmänvastainen luonne."

kirja

Kertomuksia todellisista miesten miehistä
– John Haynes: New Soviet Man
Jarkko Silén
"Sosialistinen realismi puhuttelee kuitenkin ennen kaikkea yliminää. Haynes ymmärtää varsin suoraviivaisesti yliminän edustavan musikaalissa lineaarista kerrontaa ja alitajunnan sen pysäyttäviä esityksiä. Jäljillä Haynes kuitenkin on, kun hän havaitsee sosialistisen realismin pyrkimyksen ristiriidattomuuteen, joka näyttäytyi vaikkapa kieltona esittää kansakunnan symbolisen isän Stalinin ja hänen mallipoikiensa, kuten vaikka elokuvien hahmoinakin esiintyneitten rajavartijoiden ja sankarilentäjien, välillä ristiriitoja."

dvd

Surun varjoja
– Mad Love: Three Film by Evgenii Bauer
Jarkko Silén
"Tsaarin ajan taiteellisesti merkittävämmäksi ohjaajaksi on nostettu Jevgeni Bauer (1865–1917). Ennen Neuvosto-Venäjän syntyä kuollut Bauer on elokuvakertojana kaikkea, mitä järkeen vetoavat 1920-luvun avantgardistit eivät olleet. Hänen ylitsevuotavan tunteellisten elokuviensa teemoja olivat tuhoon tuomittu rakkaus ja kuolleiden valta eläviin."