2004/3 Elokuva ja kasvatus

Wider Screen 3/2004 - Elokuva ja kasvatus -

kuva: Jokke Ihalainen

16.12.2004
Numeron toimittajina Kimmo Ahonen & Ilona Hongisto

pääkirjoitus

pääkirjoitus

artikkelit

Narrower Screen
– Brittiläisen elokuvajournalismin ja -kasvatuksen vaiheet ja Screen-aikakauslehden linjat 1969–76
Harri Kilpi
Screen – yksi sana, joka kertoo paljon useimmille elokuvan tutkijoille. Screen: niukka, tieteellisen aikakauskirjan tapainen, spartalainen taittotyyli, joka huokuu arvovaltaa. Screen: 1970-luvulla maailmanmaineeseen noussut Korkean Teorian keskusfoorumi. Tässä esseessä kertaan englantilaisen elokuvajournalismin ja -kasvatuksen yleisiä linjoja 1950- ja 60-luvuilla sekä kartoitan Screenin syntymän journalistista ympäristöä, sen alkutaivalta suhteellisen käytännönläheisenä ja kansankielisenä elokuva- ja mediakasvatuksen julkaisuna. Tarkastelen myös sen muuntautumista teoreettisen – tai pikemminkin Teoreettisen – ja tulkinnallisen spekulaation areenaksi.

Silta maailmojen välissä?
– Elokuvasta kasvatuksen mediumina
Jukka Sihvonen
Toisin kuin sellainen mediakasvatus, joka nojaa käsityksiin joukkoviestinnästä tai tajuntateollisuudesta, elokuvakasvatus on perinteisesti ollut kokonaishahmotukseltaan huomattavasti laaja-alaisempi. Kasvatustehtävää ei ole ehdoin tahdoin tarvinnut perustella ideologisen manipuloinnin, poliittisen propagandan tai valheellisen mainonnan asettamin edellytyksin. Elokuvan taiteellinen, viihteellinen ja fiktiivinen, kuvitteellinen luonne on hyväksytty ikään kuin annettuna. Paljolti samoista syistä elokuva on kuitenkin saanut omanlaisensa erityiskäsittelyn tarkkailun, valvonnan ja viimein sensuurin kohteena.

Mediassa, mediasta, mediaan
– haasteena kasvattajien kasvattaminen
Jussi Kaisjoki
Vanhakantaisesta moralismista ja vasta-aineajattelusta on jo yleisesti edetty, median lukutaito- ja kriittisyyspuheen kautta, kohti kokonaisvaltaisen mediatajun ja -tietoisuuden korostusta. Sekä viihteellinen, taiteellinen että tiedollinen viestintä – nykymedian teksteissä usein erottamattomasti yhteen kietoutuneina – kuuluvat kiistatta kykyyn elää maailmassa.

Elokuvakerronnan nyansseista historiallisiin jatkumoihin
– David Bordwellin Suomenvierailu
Ilona Hongisto
Amerikkalainen elokuvatutkija David Bordwell vieraili Suomessa Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalin 2004 aikana. Vierailunsa aikana Bordwell piti kolme luentoa, kaksi Helsingissä ja yhden Turussa. Bordwellin elokuvatutkimuksessa on historiantutkimuksen, kognitiivisen elokuvatutkimuksen sekä konstruktivistisen ajattelun juonteita. Suomessa Bordwellin teokset tunnetaan hyvin ja ne ovat ahkerassa käytössä esimerkiksi Helsingin yliopiston elokuva- ja tv-tutkimuksen sekä Turun yliopiston mediatutkimuksen peruskursseilla.

kirjat

Afrikka – sarvikuonojen maa
– Marjo Kaartinen: Neekerikammo. Kirjoituksia vieraan pelosta.
Kimmo Ahonen
Rotuja paremmuusjärjestykseen laittavien vanhasten vastapainoksi kannattaa lukea dosentti Marjo Kaartisen teos Neekerikammo, jossa luodataan suomalaisten matkailijoiden Afrikka-kuvausten rasismia, piilorasismia ja toiseuden kohtaamista. Neekerikammo on tärkeä, joskaan ei ongelmaton kannanotto arvokeskusteluun. Neekerikammo ei ole aihettaan varovaisesti lähestyvä tutkimus, vaan pikemminkin lukijaa haastava kulttuuripuheenvuoro. Kirjan lukeminen herättää ajatuksia ja myös halua väittää kirjoittajalle vastaan.

Ihmisen ja koneen suhde
– Jussi Parikka: Koneoppi
Juha Rosenqvist
Ihmisen ja koneen välinen suhde mietityttää niin filosofiassa, tieteisfiktiossa kuin arkielämässäkin. Monipolvisen suhteen tarkastelu tieteellisestä näkökulmasta on kulttuurintutkimuksen ydintä – kulttuurin, joka määrittää niin ihmistä kuin konetta. Tutkimuksellisesti kyseessä ei ole uusi aihe tai uusi kirja. Koneopin ansio on kuitenkin todettava heti kättelyssä: kyseessä on selkeästi ja ennen kaikkea ymmärrettävästi kirjoitettu esitys asiasta ja aiheesta, jota useimmiten on käsitelty pelkkänä väsyttävänä aparaattien historiana tai vastakohtaisesti tukahdutettu epäselvään terminologiamuminaan.