SLEEPER (1973) Ohjaus: Woody Allen Pääosissa: Woody Allen, Diane Keaton |
![]() |
Syväjäädytetty historia Miten tulevaisuuden historiantutkijat arvioivat omaa aikaamme? Woody Allen antaa oman vastauksensa Unikeon alussa. Syväjäädytyksestä herätetylle Woodylle esitetään arkistojen aarteita, jäänteitä 1970-luvun alun amerikkalaisesta kulttuurista. Menneisyyden mies pääsee hämäämään tulevaisuuden historiantutkijoita kertomalla, kuinka Charles de Gaulle oli ranskalainen kokki ja kuinka Billy Graham teki tuplatreffit Jumalan kanssa. Jo elokuvan alku kertoo, että pelin henkenä on pelimannihenki, rento ja irtonainen älyllinen irrottelu. Unikeko on Allenin varhaiskauden yhtenäisin teos. Allen jatkaa siinä kunniakkaasti Marx-veljesten yhteiskunnallisen, kaikkiin ilmansuuntiin vinoilevan komiikan perinteitä, vaikka tyyppinä hän onkin lähempänä Buster Keatonin tai Harold Lloydin kaltaista yhteisön ulkopuolista törmäilijää. Unikeko on mahtavasti rytmitettyä, tieteiselokuvan vakiokaavoja parodioivaa ja ne ylittävää satiiria, jonka terävin kärki osoittaa juuri sinne, minne sen scifissä parhaimmillaan pitääkin: oman ajan absurdiuteen. Sitä katsoessa tulee väistämättä nostalginen olo. Ehkä siksi, että Allenin 1960-lukulaisuuden edistyskritiikki ja aikalaiskommentointi on luonteeltaan niin viatonta. Vaikka se on terävää ja joskus piikikästäkin, se ei ole juuri lainkaan kyynistä. Unikeko on tieteiselokuvan unohdettuja klassikkoja. Se vastaa omaperäisesti ja hauskasti scifin peruskysymykseen: "Mitä jos?" Elokuvana se on jäänyt väliinputoajan asemaan: Allenia ihailevat sauhuavat yleensä Annie Hallista tai Manhattanista, scifin ihailijat jakaantuvat valitettavan usein Star Wars, Star Trek tai Blade Runner -fanikerhoihin. 1960-ja 70-luvun tieteiselokuva Tohtori Outolemmestä Unikekoon jää (1950-luvusta puhumattakaan) tässä scifikäsityksessä jonkinlaiseksi "esihistoriaksi", vaikka silloin tehtiin monet edelleen kestävimmistä tieteiselokuvista! Tieteiselokuva on yleensä elokuvaa nimenomaan omasta ajastaan. Unikeossa toistuu monesta tieteisjutusta tuttu asetelma, jossa vastarintaliike taistelee vapauden puolesta totalitaristista hallintoa vastaan. 1960-luvun melskeiden jälkeen moni jenkkilässä varmaan ajatteli tämän olevan hyvinkin todennäköinen tulevaisuuskuva. Kuten Bananaksessa, Woody on tässäkin vallankumousliikkeen sivustakatsoja. Unikeon voisikin nähdä Huxleyn Uljaan uuden maailman koomisena uudelleenluentana. Toisaalta, ehkä alamme vasta nyt lähestyä Allenin visioimaa maailmaa, jossa robottipalvelijat hoitavat työn, jossa geenimanipuloidut jättiläishedelmät ajavat ihmisiä takaa ja jossa orgasmikoneet (vrt. virtuaaliseksi) antavat seksuaalisen tyydytyksen... ja jossa tupakointi ja rasvan käyttö edistävät terveyttä! teksti: © Kimmo Ahonen |
[takaisin] |
